maanantai 8. huhtikuuta 2019

Pyörätuoli murheita

Kuvat: Talart Oy

En ole kirjoitellut pitkään aikaan. Elämä on ollut varsin hyvää. Ei ole ollut siis aiheita avautua mistään. Noh. Kerrataanpa, että sain taas Heikkisen Timolta tuolin käyttööni. Mitä parhainta. Voitte itse kukin tulla kokeilee, mitä se yhdellä tuolilla pelailu on. Aina voit perjantai ehtona puhkaista renkaan ja edessä on ylipitkä viikonloppu ja huollot kiinni. Milläs sitten liikut? Itku pääsee karummaltakin kaverilta. Tuoleja pitäisi olla ainakin kaksi. Ja oki koska käyttöympäristöjä on niin maalla merellä kuin ilmassa, myös kosteisiin tiloihin sopiva suihkutuoli. Käythän sinäkin, toivon mukaan, saunassa tai pesulla useita kertoja viikossa.

Tuo Timon tuoli on Talartin JT Ultimate tekijän arvion perusteella jostain vuosituhannen alusta. Siinä oli Arayan Absolex tukipyörät. Noissa on kolme laakeroitua akselia ja sisäänrakennettu iskunv aimennus. Kotelointiluokan takia noita laakereita on liki mahdoton huoltaa. Koska tuoli on kevyt ja helppo siirtää vaikka henkilöautoon, otin sen ajokikseni työkeikalle Helsinkiin. Tuolla minun oli määrä suorittaa siirtymät äitini autolla ja hänen kuljettamanaan. Hotellin kokolattia matoilla tuskastelin jähmeää kulkua. Toki noilla sisustus elementeillä hyytyy mikä tahansa kovahko rengas, mutta Absolexien rullaavuus oli täysi nolla. Ulkona vallitseva kevätkeli ei yhtään helpottanut siirtymiä.

Olin jo aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota tuolin tahmeuteen. Ei tahtonut jakkara oikein liikahdella vaikka tosissaan kelasi. Pyörätuolien komponentit ovat kuten autot Suomessa. Kovissa olosuhteissa. Mieti pyörätuolia lenkkitossuna, jota pidät jalassasi niin arjessa kuin juhlassa. Käytännössä et pidä muita kenkiä. Kuinka kauan luulet sen tossun pysyvän hyvänä? Noh jos kerrotaan se ikävä totuus juurikin noista tukipyöristä. Ne seilaavat aivan kaikessa. Vaikka ongelma on tiedostettu, ei asialle ole voitu tehdä mitään. Mikään komponentti ei kestä ikuisesti. Koska on kevät, vanhana fillaristina ajattelin keväthuollon tekevän tuolillekin hyvää. Pistetään koko tuoli samalla timmiin.

Tukipyörien tuho on suomalainen talvi. Vaikka pyöräteitä ei ajoteiden tapaan suolata, ainakaan Tampereeella,levitetään niille kilokaupalla soraa ja sepeliä. Ongelman ytimeen päästään keväisin, kun tuo sepeli kerätään pois. Ilmassa on melkoinen pölypilvi. Noh missä tuo pöly on talvisin? Se sitoutuu ilmeisesti lumeen ja jäähän. Pyörätuolin tukipyörät keräävät valtavasti juuri jäätä ja akseliin kertyy varsin mittavasti hienojaloista pölyä ja moskaa. Koska akselit ja pyörän laakerit vaativat toimiakseen voiteluaineita, lika kertyy niihin. Liukkauden torjunta on välttämätöntä. Muutoin kaikki kevyenliikenteen kulkijat päätyisivät pyörätuolikuskeiksi ja toisaalta myös meidän nykyisten kuskien matka ehtyisi. 

Omassa tuolissaan on alusta asti ollut Froglegsin alumiinivanteiset mustat kumipyörät. Ne on kevyet ja rullaavat tasaisella pinnalla moitteetta. Otin yhteyttä Talartin huoltoon tiedustellakseni, mitä Absolexit maksavat. Kyseessä on hieman harvinaisempi osa, sillä pikaisen etsinnän perusteella niitä ei myydä missään nettikaupassa. Kyse voi tosin olla niin kysynnästä , kuin tuotesuojasta. Ei ne kiinalaiset vielä aivan kaikkea tee. Sähköpostiini vastattiin varsin nopeasti. Japanilaisvalmistajan tuotteet maksaisivat 125€ alv 0%. Hinnan kuultuani oli pakko tarkistaa puhutaanko yksittäisestä pyörästä vai parista, sillä pyöriä myydään myös pareittain. Hinta varmistui yksikköhinnaksi. Varsin paljon tuotteesta, jota et voi huoltaa.

Koitin tehdä kaikkeni, jotta voisin välttää ylimääräiset huoltokustannukset. Koska kyseessä on henkilökohtaisesti hankkimani lainatuoli, tiedän varsin tarkkaan miten Tampereen kaupungin vammaispalvelut suhtautuu kyseisen tietyllä tapaa välttämättömän apuvälineen ylläpitokustannuksiin. En edes yritä saada heitä osallistumaan moisiin. Sen verta huono fiilis on kyseisestä lafkasta ja myöntämistään avuista. Kaupunki ei kustanna kenenkään "harrastusväline" kustannuksia. Koska en käytä tuolia päivittäin se lasketaan harrastusvälineeksi.

Huollon kanssa neuvoteltiin hieman lisää. Talart suosii nykyään tuoleissaan Froglegsin tukipyöriä. Haarukka määrää hyvin pitkälle sen, mikä pyörä siihen voidaan laittaa ilman suurempaa askartelua ja muutostöitä. Koska askartelusta tulee mieleen aina varsin kertakäyttöinen lopputulos. Niinpä oli tarkistettava istuuko valittu pyörä suorilta haarukkaan. Koska pyörä näytti sopivan olin varsin valmis tekemään kaupat. Vaikka Froglegsin eivät lukeudu aivan edullisempiin, mutta n60€/pyörä on aikapaljon vähemmän kuin 125€/pyörä. Hommaa tukee kuitenkin se tosiseikka, että nuo pyörät ovat käytännössä ikuiset. Tarjolla olisi ollut myös muovivanteella olevia pyöriä, jotka ovat huomattavasti halvempia, mutta alumiini vanne kestää paremmin käyttöä. jos taas ajatellaan pyörän painoa kannattaisi keulille valita hiilikuituvanteella varustellut, jotka taas maksavat pienen omaisuuden. Toisaalta vaikka meno näyttääkin aina välillä hieman vauhdikkaalta, ei tässä mitään formuloita ajeta.

Hankalin puoli noita pyöriä valittaessa on tietysti se, että valmistaja toimittaa noita eri kokojen lisäksi myös kaikissa Tikkurilan värikartani sävyissä. Koska hommalla oli hieman hoppu kelpuutin ihan minkä vain. Kunhan se on kiiltävä tai musta. Lopulta Talartilta löytyi hyllystä hopeisia ja mustia 125mn kumeja. Ei mennyt siis edes tilaus hommiksi.

Menin Kangasalle tutun taksikuskin kanssa suoraan jumpasta. Olin huollon helpottamiseksi liikkeellä kahdella tuolilla. Tehtaalla huollossa meidät otti vastaan toinen Talan veljeksistä. En hyvällä tahdollakaan ota selvää kumpi. Itse potilas nostettiin hoitopöydällä ja nopea neuvottelu hoitotoimilta. Puudutusta ei tälläkertaa kaivattu. Itse huoltotoimenpiteiden kaikkine holkinsorvailuineen ei kauaa ottanut. Toimenpide oli valmis noin kahdessakymmenessä minuutissa. Tuona aikana juteltiin mukavia tuoleista ja mietittiin voitaisko samalla tehdä jotain muutakin ajokokemusten parantamiseksi. Koska tuoli on jo jonkin aikaa käytössä viihtynyt ei tarkastelussa havaitsemilleni pienille välyksille voi valitettavasti tehdä mitään. Samalla tuli ihasteltua tuliterää jollekulle onnelliselle päätyvää, mittatilaus työnä tehtyä Ultimatea, jossa oli nyky trendin mukaiset Froglegsin jousto haarukat. Iskun vaimennus tekee sen, ettei tuoli täristä niin paljoa epätasaisilla pinnoilla kelattaessa. Etu sekin, muttei missään nimessä huutava välttämättömyys.

Oishan tollasella komee päästellä, jumalaare! Voi kun ois rahanlainaaja niin ettei p..Kalle taipuis niin tukisin tätä firmaa isosti. Hienoja ihmisiä ja hienoja vehkeitä!

Kotiin päästyäni oli heti pakko ottaa tyypit ja soiva pelihän tosta taas tuli. Se että pyörätuoli rullaa kelattaessa hyvin on erityisen tärkeää. Homma käy muuten erityisen raskaaksi. Ajatellaanpa, että ajelet polkupyörää, jonka käsijarru on kokoajana pohjassa. Kelaus frekvenssillä on jotain 60 ja 80 työnnän välissä riippuen kuinka pitkillä työnnöllä kelaan ja kuinka tasaista kelvattava maasto on. Se että tuoliin vaihdettiin joustamattomasta etukumit teki tuolin ohjattavuuteen melkoisen muutoksen. En tiedä, kuinka mukavaa jousitetulla tuolilla on päästellä silloin, kun iskunvaimennus pelaa moitteetta ja pyörät pyörii. Itsellä on tuore kokemus vain hieman pehmeästä, oikeastaan jähmeästä etu. haarukasta. Koska noiden pikkupyörien painopiste on niin lähellä takapyörien kehän tangenttia, tuntuu, että suuri osa noille tukipyörille suuntautuvasta voimasta imeytyy pyörien jouston eikä suuntaudu eteenpäin liikkeen mukaisestim kuten oletettua. Voi olla, etten vain tajua. Kai tätäkin on joku ihan oikeasti tieteellisesti tutkinut?